vastarannankiiski (onomatopoiesis) wrote in sipana,
vastarannankiiski
onomatopoiesis
sipana

Suhteeni feminismeihin

Ajattelin kirjoittaa samaan syssyyn oman esittelyni, kun nyt kerran aloitin...


Niiden reilun kymmenen vuoden aikana, jolloin olen pitänyt itseäni feministinä, olen ehtinyt käydä läpi melkoisen monta vaihetta ja suuntausta.

Joskus neljätoistavuotiaana minuun vetosi kovastikin ajatus ammoisista matriarkaalisista yhteisöistä ja siitä, että naisten hallitsema maailma olisi kaikin puolin parempi, tasa-arvoisempi, kulturellimpi ja niin edelleen. Samoihin aikoihin olin kiinnostunut Jumalatarta korostavista uuspakanauskonnoista, Äiti Maa -jutuista ynnä muista myyttisistä suurista naishahmoista, mikä tietysti selittää tuota matriarkaatti-innostusta (ja toisinpäin). En kuitenkaan jaksanut perehtyä asiaan ihan kunnolla, ainakin muistan Riane Eislerin kirjan Malja ja miekka jääneen pahasti kesken (tuossa äärifeminismi-entryssä muuten sivuttiin vähän juuri tätä paratiisi-matriarkaatti-asiaa).

Vähän myöhemmin aloin määritellä itseni anarkafeministiksi vaikkakaan en vielä oikein edes ymmärtänyt käsitettä. Tuota vaihetta voisi kuvailla paremmin vaikka haista vittu -feminismiksi, johon kuului punkahtava ulkonäkö, provosoiva ja aggressiivinenkin käyttäytyminen, vittu-sanan irrottaminen kirosanayhteydestä ja kyrpä-sanan käyttäminen sen sijalla (kyrpii, kyrpäillä jne), selkeä seksuaalisuuden - etenkin tyttöjuttujen, kinkyilyn ja yleensä kokemusten/kokeneisuuden - esiintuominen, Vittuvoimaa! -slogan... Sanalla sanoen siis kaikki mahdollinen miessikailu (ainakin jossain määrin) parodisesti ympärikäännettynä.

Tämän jälkeen aloin kyseenalaistaa koko sukupuolijakoa ylipäätään, mutta en oikein osannut hahmottaa maailmaa ilmankaan sitä. Lähes kaikki lukemani sisälsi sex/gender -jaon (biologinen sukupuoli, johon synnytään ja jota määrittävät kromosomit ja/tai sukuelimet sekä sosiaalinen sukupuoli, joka omaksutaan ja jossain määrin valitaan) jonka Butler Hankalassa sukupuolessa kyseenalaisti. En kuitenkaan ollut lukenut Butleria (enkä ole vieläkään ehtinyt kun suomennoskin tuli vasta, seliseli), ja vaikka jako tuntui jotenkin kököltä ja keinotekoiselta, en osannut ihan sanoa, mikä mättää. Tutustuin kuitenkin ajatukseen sukupuolen performatiivisuudesta (siis että sukupuolta rakennetaan eleillä, käyttäytymisellä, ulkonäöllä jne, eikä se ole mitenkään "luonnollinen" asia) sekä liukuvasta tai nomadisesta sukupuoli-identiteetistä (ihminen voi kokea sukupuolensa eri tavalla eri aikoina, sukupuoli ei ole jotakin annettua ja pysyvää). Kuulin myös ensimmäistä kertaa sanan queer (ellei lasketa sitä, että kuulin sen seitsemännen luokan englannintunnilla, jolloin opettaja suomensi sen kertomalla, että jos pojat käyttää itsestään tätä sanaa niin miehet kaikkoaa kauhistuneena - ja demonstroi kulkemalla takapuoli tiukasti seinää vasten - sekä ihmetteli, miksi ihmeessä tämä sana on oppikirjan listassa josta oli tarkoituksena valita jokaista aakkosta kohden yksi sana kuvaamaan itseä - kirjassa se oli suomennettu ehkä 'outo' tai 'kumma', jonka tietenkin valitsin). Queer on tarkoittanut minulle paljon laajempaa skaalaa asioita kuin vain LGBT-ihmisiä (lesbian, gay, bi, trans - homo- ja biseksuaalit, transsukupuoliset) - se on tarkoittanut lähes kaikkea 'normaalista' 'poikkeavaa': mies/nais-jaon ulkopuolista kokemusta sukupuolesta, BDSM:n harrastajia, polyamorisuutta... asioita vallitsevan heteronormin ulkopuolella.

Nykyisin feminismi on minulle lähinnä pyrkimystä päästä eroon paitsi rajoittavista sukupuolirooleista, myös koko sukupuolista. En usko, että voidaan päästä eroon sukupuoliin liitetyistä arvoasetelmista ja erinäisistä oletuksista ja silti säilyttää jako sukupuoliin - ja miksi edes pitäisi, kun koko jako on niin keinotekoinen! Haluaisin elää maailmassa, jossa ei kadulla kulkiessa automaattisesti mielessään määrittelisi jokaista ihmistä 'mieheksi' tai 'naiseksi', jossa ei olisi sukupuolittunutta kieltä (palomies, näyttelijätär, huora, aivokirurgi, feministi jne.) tai tyttöjen ja poikien vaatteita/leluja/leikkejä ynnä muita. Käytän edelleen toisinaan termiä 'anarkafeministi', jolla haluan tuoda esiin että sorron muodot linkittyvät toisiinsa, eikä ole mahdollista poistaa vain yhtä niistä puuttumatta muihin. Nykyinen systeemi sortaa ja väheksyy paitsi 'naisiksi' määrittelemiään yksilöitä, myös värillisiä, köyhiä, ulkonäöltään normeista ja ihanteista poikkeavia, vammaisia, homoja, muunsukupuolisia, toislajisia eläimiä ja ylipäätään kaikkia, jotka eivät vastaa käsitystä ihmisen prototyypistä - 'länsimaisesta' 'valkoisesta' 'heteroseksuaalista' 'keskiluokkaisesta' 'miehestä' (sosiaalisia rakennelmia muuten kaikki nämä muutkin kuin sukupuoli!).

Käytän sanaa 'feminismi' historiallisista syistä, kunnioituksesta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat taistelleet kokemaansa sortoa vastaan ja rakentaneet pohjaa uusille taisteluille ja uusille näkökulmille. Käytän kuitenkin mieluusti etuliitettä 'queer' kertomaan, etten usko sukupuolten luonnollisuuteen ja että feminismi on todellakin paljon laajempi asia kuin huoli naisjohtajien vähäisestä lukumäärästä tai mainosten vääränlaisesta naiskuvasta.
  • Post a new comment

    Error

    Anonymous comments are disabled in this journal

    default userpic
  • 10 comments